Seuraavaksi vuorossa on virtuaalipöytälaatikostani löytynyt tarina, joita kirjoittelen aina silloin kun jostain syystä en pääse tapaamaan ystäviä joiden kanssa pitää fyysistä kivaa, mutta silti tarvitsen vähän toimintaa. Silloin yleensä päästän lelulaatikon lisäksi myös mielikuvituksen valloilleen, ja kirjaan hetkelliset fantasiointini yleensä ylös. Toki kirjoitan myös kirjoittamisen ilosta aina inspiraation iskiessä.
Kävin viime viikonloppuna ulkona syömässä ystäväni Pianistin kanssa. Pianisti on noin 30-vuotias, tyylikkään hillitysti pukeutuva mies joka nimityksensä mukaisesti soittaa pianoa. Pianistin vikkelät sormet rakastavat vaeltaa kehollani ja vitsailemme usein, että olen hänen kakkosinstrumenttinsa. Niillä sormilla hän nimittäin on soittanut minusta jos jonkinlaisia sointuja, enkä suinkaan laita pahakseni että Pianisti tykkää harjoitella sorminäppäryyttään myös minuun.
No, viikonloppuna illastimme tunnelmallisessa ravintolassa, jossa esiintyi jokin paikallinen pikkubändi. Bändin aloittaessa bändiin selin ollut Pianisti siirtyi viereeni istumaan nähdäkseen kunnolla esiintyvän bändin. Eikä aikaakaan, kun hämärän ravintolasalin nurkkapöydässä tunsin, kuinka pöydän Pianistin sormet tapailivat bändin esittämän biisin rytmiä ohuen sukan verhoamalla polvellani. Koko kehoni sähköistyi, eikä mennyt kauaa kun Pianistin sormet lähtivät kulkemaan sähköistävää polkuaan kohti sukkieni yläreunaa. Kun ne kiipesivät viimein stay-upieni reunan yli paljaalle iholle, keskityin tiukasti pitämään ilmeeni tyynenä, hyväillessäni hajamielisen oloisesti viinilasini jalkaa.
Pianisti kommentoi bändiä näennöisen huoleton ilme kasvoillaan, mutta tämän silmistä paistoi päättäväinen nälkä samalla kun mies työnsi hitaan varmasti ja huomaamattomasti polveani niin että laskin reiteni alas toisen reiden päältä, mihin olin sen ristinyt juuri ennen Pianistin siirtymistä. Vaihtaessani asentoani tartuin uudelleen viinilasiini samalla kun takasin Pianistille miehen haluaman pääsyn helmani alle. Miehen hitaasti sisäreittäni hivelleet sormet olivat saaneet pulssini jo kohoamaan, ja kun tämän sormet viimein saavuttivat pitsiset alushousuini, Pianisti painoi sormensa minua vasten… ja pysähtyi siihen.
Käänsin hämmentyneen, ellen jopa kärsimättömyyttä kipinöivän katseeni viinilasistani Pianistiin, joka väläytti vain harvoin tämän kasvoille nousevan virnistyksen.
“En ikävä kyllä pääse tänään luoksesi soittamaan sinua, joten aion varmistaa nyt ettei iltasi ole pettymys”, ystäväni totesi puoliääneen. Ennen kuin pettymys siitä, etten saisikaan häntä luokseni yöksi niin kuin yleensä ehti tavoittaa minut, Pianisti sen enempää kiusoittelematta siirsi jo kostuneen pitsikankaan sormiensa tieltä ja alkoi soittaa minua.
Sen sijaan että minusta olisi lähtenyt ääntä, keskityin näyttämään siltä kuin nauttisin bändin soitosta, vaikka todellisuudessa sain tehdä kaikkeni etten voihkinut ääneen kun Pianisti useamman minuutin hitaasti mutta sitäkin taitavammin klitoristani kidutettuaan työnsi vihdoin kaksi sormea sisääni. Kiitin onneani siitä, että istuimme nurkkaloossissa, ja että esiintyvä bändi oli tarpeeksi hyvä vetääkseen huomion puoleensa, sillä en usko että keneltäkään olisi mennyt kovinkaan kauaa arvata mitä tapahtui pöytämme alla. Pikaisesti vilkaistuna näytti siltä että Pianisti olisi vain kevyesti kumartunut puoleeni, mutta tarkemmin katsoessa katsoja olisi varmasti huomannut punehtuneet poskeni ja tavan, millä nojasin kevyesti taaksepäin, lievästi seuralaistani kohden kiertyneenä.
Siinä vaiheessa kun Pianisti alkoi hieroa peukalollaan klitoristani samalla kun koukisteli sormiaan sisälläni, olin niin lähellä ekstaasia että jouduin keskittymään ankarasti etten vain laukeaisi voimakkaasti voihkien kun edessämme oli salillinen ihmisiä selät meihin päin.
“Lasken hitaasti viiteen, ja sinä aikana haluan että keskityt hengitykseesi samalla kun laukeat äänettömästi“, Pianisti kuiskasi korvaani hiljaa, ennen kuin alkoi hitaasti laskea. Ystäväni ei ehtinyt laskea edes neljään, kun jo henkäisin vaimeasti ja räjähdin sykkiväksi orgasmin keskittymäksi miehen sormien ympärillä, koittaen kohdistaa katseeni jonnekin ja olla näyttämättä kehossani vellovaa nautintoa ja kaikkia Pianistin sormien aiheuttamia jälkijäristyksiä kaikelle kansalle, toivoen ettei kukaan oikeasti katsoisi meihin päin juuri silloin.
Juuri silloin bändin soittama kappale päättyi, ja muiden antaessa aplodeja bändille, minä taputin raukeasti käsiäni yhteen seuralaiselleni hymyillen. Pianisti tiesi mistä naruista veti, olemmehan tunteneet jo useamman vuoden ja hän on hyvin tietoinen siitä kuinka paljon nautin siitä että seuralaiseni hyväilee minua salaa julkisella paikalla.
Kun illan päätteeksi menin yksin kuumaan kylpyyn, Pianisti varmisti vielä tekstiviestillä että pääsin turvallisesti kotiin. Lähetin vastaukseksi kuvan kuplien kehystämistä rinnoistani. Vastausviesti sai minut hymyilemään.
“Helvetin äkilliset päivystysvuorot. Onko sinulla vapaata ensi viikonloppuna, minusta tuntuu siltä kuin jotakin olisi jäänyt kesken…”
