“Gaude mihi.”

No niin, ansaitun pitkän kesäloman jälkeen Piiskaneitokin palasi takaisin koulunpenkille syksyn ensisävelten soitua koulunkellojen merkeissä. Ja mikäpä parempi tapa viettää tylsät, tuttuakin tutummat ensipäivien kertausluennot kuin luonnostella tätä tekstiä päässään! Saattoi koulutytön posket hieman punoitaa, kun kesken tunnin tajusi tipahtaneensa kärryiltä keskityttyään liian intensiivisesti miettimään koreita, lakattuja puudildoja.

Lupasin kurkistaa dildojen historiaan ja senhän minä teen. Aloitetaan sieltä ihan tunnetun dildoajanlaskun alusta, 30 000 vuoden takaa Saksasta, josta vanhin kivinen fallos on historian siipien kätköissä säilynyt aina näihin päiviin saakka. Se kaivettiin vuoriston kätköistä vuonna 2005 ja siitä saakka se on kutkuttanut historijoitsijoiden mielikuvituksia ja uteliaisuutta: oliko se vain arvokas, korostetun maskuliininen työväline, vai ihan oikeasti seksilelu? (Suunnilleen samanikäinen kiviheppi on löydetty sittemmin myös Ranskasta.)

Ajassa iso harppaus eteenpäin. Vuosi 4000 eAa, paikkana nykyinen Pakistan. Fallosesine? Oletetusti Shivan palvontamenoissa käytetty kividildo.

Sitten aletaankin jo päästä aikakaudelle, jolta on säästynyt jo kirjoitettua tekstiä tähän päivään. Vanhimmat dildoja koskevat tekstit ovat Antiikin Kreikasta. SIellä dildo tunnettiin nimellä olisbos, ja niitä käyttivät niin naiset, kuin miehetkin. Aikakaudelta säilyneissä ruukuissa ja seinämaalauksissa on kuvattu villejä, dildorikkaita seksileikkejä. (Olisipa tänäkin päivänä yhä yleisesti hyväksyttyä sisällyttää kotinsa sisustukseen seksiaktein koristeltuja ruukkuja – sillä voisi antaa mm. 50 Shades of Greylle jälleen uuden merkityksen…)

Matkataan ajassa sekä eteen että itään päin. Kiina, Han-dynastia, noin vuosi 200 eAa. Dildojen ajatellaan olleen jalkavaimoken tai muiden ylhäisten naisten käytössä. 1400-luvulle päästäessä dildot olivat jo omanlaisensa taiteenlaji – puusta veistetyt, lakatut ja kauniin koristeellisesti maalatut dildot olivat ylellisyyksiä, ja jo tuolloin oli kaksipäisiä dildoja lesbopareille. Hyvä Kiina!

Lännessä 1500-luvulla, ehkäpä jopa hieman yllättäen ottaen huomioon viime vuosisatojen yleisen konsensuksen mitä seksiin tulee, dildotaide huipentui Euroopassa. Aatelisten yöpöydänlaatikoista – tai mistäpä minä tiedän missä saappaanvarressa/hihassa/kampauspöydällä/reisikotelossa/mamelukkien sivutaskussa niitä silloin säilytettiin – löytyi ylellisiä falloksia, materiaaleina kaikkea norsunluusta hopeaan ja muihin ajan arvomateriaaleihin. Myös ensimmäiset italiankieliset tekstit koskien dildoja ovat tältä ajalta.

1600-luvulla dildot esiintyivät jo kaksimielisissä teksteissä ja uskaliaissa lauluissa (joita riitti enemmän kuin historijoitsijat usein tohtivat edes myöntää). Suosituin materiaali oli lasi. Dildot olivat useimmiten onttoja ja ne täytettiin lämpimällä vedellä tai maidolla. Ejakulaation simuloiminen oli jo näemmä silloin in! 1600-luvun Italiassa dildot tunnettiin nimellä godemiché, joka juontuu latinan sanoista gaude mihi, tuota minulle mielihyvää.

Ja palatakseni hetkeksi takaisin 1500-luvulle, Sienasta kotoisin ollut romaanikirjailija Pietro Fortini pienoisromaanissaan Dei Novizi viittasi:

“lasiin täynnä lämmintä vettä, jota nunnat käyttävät tyynnyttämään kalvavan lihan ja tyydyttämään itsensä parhaansa mukaan.”

Mies lisäsi kyllä tekstiinsä, että myös lesket ja raskaaksi haluamattomat naiset käyttivät niitä yhtä lailla.

 

Entäpä nykypäivänä? Nykypäivänä dildo kuuluu lähes jokaisen naisen luotetuimpiin ystäviin ainakin jossain vaiheessa elämää, ja yhä enenevissä määrin myös yhtä lailla miesten lelulaatikoihin. Keskityn nyt kuitenkin ehkä enemmän niihin naisille suunnattuihin vaihtoehtoihin. Niitä on joka makuun, kaikissa mahdollisissa kokoluokissa aina pikkurillinpaksuisista keskivertonaisen hauiksen paksuisiin lyömaseiksi kelpaaviin jättidildoihin saakka. Niitä on vibraattoreina (eli tärinämoottorilla varustettuina), niitä on umpikumisina dongeina ja lasisina kaunottarina, niin kuin satoja vuosia sitten. Eivätkä kaikki dildot edes jäljittele peniksiä.

On olemassa ihmiskäden mallisia dildoja fistaamisesta pitäville, ja jopa kuvitteellisen lohikäärmepeniksen mallisia dildoja vähän erikoisempaa ruokaa mielikuvitukselleen ja libidolleen hamuaville. On kovia ja sileitä, pehmeitä ja suonikkaita ja kaikkea siltä väliltä. Viime vuosikymmenen aikana suuren suosion ovat saavuttaneet dildot, joissa tulee mukana kiinteä klitoriskiihotin, koska yksiselitteinen totuus on että loppupeleissä hyvin harva nainen voi tulla pelkän penetraation avulla. Valtaosa kaipaa myös klitoriksen stimulointi ja mikäpä sen parempaa, kuin saada molemmat yhden ja saman lelun avulla, yhtäaikaisesti?

Nyt on kiltin koulu-Piiskaneidon aika mennä nukkumaan, jotta jaksaa huomenna käyttää kaikki välituntinsa seuraavan osion luonnosteluun. Tämän piti sisältää esittelyä ja pohdintoja kaikista erilaisista dildoista mitä nykymarkkinoilla on, mutta kirjoitan sen mieluummin kokonaisuudessaan, esimerkkituottein jotta lukijat saavat paremman kuvan siitä, mistä minä oikeasti puhun. Siis, huomiseen, jolloin paneudutaan syvällisesti erilaisiin dildomalleihin ja oheistuotteisiin.

Siihen saakka,

Piiskaneito

Itsetyydytyksen ilosanoma, osa 1

No niin, rakkaalla harrastuksella on lähes yhtä laaja kirjo nimiä, kuin on harrastajiakin. Masturbaatio. Onania. Itsetyydytys. Oma kiva. Sooloseksi. Käteenvetäminen. Sormetus. Vielä viime vuosisadalla sitä kutsuttiin yleisesti myös itsesaastutukseksi.

Vuosituhansia itsetyydytys nähtiin täysin normaalina, harmittomana, positiivisena asiana, kunnes 1700-luvulla asianlaita muuttui kun aikakauden lääkärit keksivät medikalisoida tuon harrastuksista yleisimmän. Lääkärit ja puoskarit alkoivat kilpaa myydä rohtoja, parannuskeinoja ja apuvälineitä tämän sairaudeksi määrittämänsä fyysisen nautinnon kokemisen estämiseksi.

C’mon, jokainen on kuullut vanhat ja vähemmän vanhat uskomukset siitä kuinka runkkaaminen kasvattaa karvoja kämmeniin, aiheuttaa sokeutumista tai saa selkärangan kasvamaan kieroon – tai kaikkia kolmea ja lukemattomia muita yhtä aikaa. Tiesitkö, että nämä täysin tuulesta temmatut väitteet ovat myös sellaisten tuotteiden kuin Graham-keksien tai Kellogg’s Corn Flakesien kehittämisen takana? Näiden tuotteiden isät Sylvester Graham ja John Harvey Kellogg kehittivät ne hillitäkseen etenkin nuorten ihmisten sukupuoliviettiä.

Yleinen negatiivinen suhtautuminen itsetyydytykseen alkoi rapista viimein 1960-luvulla, kun ensimmäistä kertaa lääketieteentutkijat totesivat, ettei itsetyydytyksessä ole mitään väärää tai sairasta, vaan se on täysin normaali seksuaalisuuden ilmenemismuoto. Silti kehitys on ollut yhä hidasta, ehkä räikeimpänä esimerkkinä vuoden 1994 itsetyydytykseen liittynyt kohu kun presidentti Bill Clinton erotti tohtori Joycelyn Eldersin, Yhdysvaltojen silloisen korkeimman lääkintäviranomaisen virastaan kun tältä kysyttiin kansainvälisessä AIDS-konferenssissa tulisiko nuoria valistaa masturbaatiosta, yhtenä keinona suojaamattoman seksin ja niiden myötä HIV-tartuntojen vähentämiseksi.

“Mielestäni se on osa ihmisen seksuaalisuutta, ja ehkäpä sitä pitäisi opettaa”, oli yhä liikaa 1990-luvun ihmisille.

Tänä nykypäivän seksimyönteisenä aikakautenakin suhtautuminen sooloseksin on osaltaan tabu. Silti aika yleinen olettamus on että kaikki tekevät sitä, myös ne jotka koittavat siveästi muuta väittää. Suurin epäkohta lienee siinä, miten kärjistetyn sukupuolittuneesti siihen suhtaudutaan: masturboiva nainen on sinut seksuaalisuutensa kanssa, ja jos nainen omistaa seksileluja on hän myös vapautunut, kokeilunhaluinen, rohkea ja itsenäinen nainen.

No tota, mites sitten noi miehet? ‘Kaikki miehet runkkaa ja kattoo pornoo‘ on nykypäivän normi (eikä edes pidä paikkaansa). Miesten masturboiminen on itsestäänselvyys, sääntö eikä poikkeus. Merkki terveestä miehestä ja niin edelleen… Vaan lisääpä joukkoon leluja höystämään sitä miehistä omaa kivaa ja kappas, yhtäkkiä mies onkin säälittävä runkkari joka ‘ei saa tarpeeksi pillua’ ja joutuu turvautumaan masturbaattoriin.

OH CUM ON, IHMISET.

Aika herätä. Itsetyydytys on paras ja helpoin keino mm. stressin lievittämiseen ja edesauttaa paitsi fyysistä, usein myös psyykkistä seksuaaliterveyttä. Ihminen satsaa usein hyvinvointiinsa kaikessa muussakin, miksei myöskin tässä? Itsetyydytykseen on liitetty turhia uskomuksia ja pelkoja (usein ihmiset mm. pelkäävät että dildot löystyttävät vaginaa tai peräaukkoa tai että niin sanotusta tavallisesta seksistä menee maku kun aviomiehen penis ei värisekään kuin voimakkaalla moottorilla varustettu vibraattori) jotka on lukuisissa tutkimuksissa osoitettu paikkaansapitämättömiksi.

Itse näen seksilelut vähän niin kuin terveydellisinä kodinkoneina. Pullataikinankin voi vaivata käsin, tai monitoimikoneella. Hiukset voi kihartaa letittämällä tai papiljoteilla, tai vaihtoehtoisesti lämpörullilla. Ruuvit saa ruuvattua ruuvimeisselillä tai akkuvääntimellä.  Aivan yhtä lailla runkkaaminenkin luonnistuu käsin, tai sitten siitä voi tehdä hauskaa, erilaista, uutta, jännittävää, kiihottavampaa – aivan, lelujen ja muiden seksuaaliterveystuotteiden avulla.

Ja niitä tässä blogissa tulee riittämään. Lelupohdintoja, tuotearvosteluita ja suosituksia, pohdintoja ja infopläjäyksiä eri ilmiöistä ja tapahtumista, aina fetisseistä fantasioihin ja seksin merkitykseen eri elämänvaiheissa.

 

Piiskaneito